Montako kertaa olet saanut sinulle osoitetun kyselyn, johon vastatessasi huomaat, etteivät kysymykset sovi oikeastaan sinun tilanteeseesi lainkaan? Itse olen esimerkiksi kuulunut ammatinharjoittajajäsenenä palkansaajajärjestöön. Saan usein pyynnön vastata jäsenkyselyyn. Kyselyjen taustatiedoissa ’yrittäjä’ on kyllä listattu yhtenä työntekemismuotona, mutta siihen mielenkiinto yrittäjiä kohtaan sitten loppuukin. Kysellään esimerkiksi työnantajasta, esimiehestä tai noudatettavasta työehtosopimuksesta – kysymyksiä, joihin yrittäjä ei voi vastata. Voisiko järjestö lähettää enää vahvempaa viestiä siitä, että ammatinharjoittajien asiat eivät ole asialistalla aivan ensimmäisenä?

Hyvin suunniteltu kyselylomake ei olekaan tärkeää pelkästään kyselyn onnistumisen kannalta. Se kertoo aina myös kyselyn teettäjästä.
Kysymysten laatiminen on helppoa, kun mielessä on vain se tyypillisin vastaaja. Niitä on vaikeampaa laatia, kun ottaa huomioon erilaiset poikkeukset ja pienet vastaajaryhmät. Ja niitä on todella vaikeaa laatia, kun ottaa huomioon poikkeuksen poikkeukset – sen yhden, joka palkansaajajärjestön kyselyssä onkin juuri käynnistänyt oman yrityksen opintovapaalta käsin, mutta aloittaa kohta perhevapaan.

Toki kyselyn kohdentamisellakin voidaan yrittää ohjata kyselyä juuri oikealle kohderyhmälle, mutta harvoin osoiterekistereistä pystytään kovin yksityiskohtaisia hakuja tekemään. Kyselyn laatijan tehtävänä on miettiä kaikki mahdolliset erityistilanteet, joista vastaaja saattaa itsensä löytää ja joko ohjata vastaaja pois koko kyselystä tai suunnitella vastausvaihtoehdot niin, että jokainen löytää niistä omansa.