Kysymys riittävästä otoksesta ei ole enää niin relevantti kuin ennen, koska kyselyt tehdään niin usein netin kautta. Kasvava otosjoukko ei silloin juurikaan kasvata tutkimuksen kuluja.

Aina ei ole kuitenkaan järkevää toteuttaa kyselyä netin kautta vaan lähdetään tekemään posti- tai puhelinkyselyä. Silloin otoksen koko on tärkeä kustannuskysymys.

Kuinka iso otos siis tuo edustavan tuloksen? Moni ihminen ajattelee automaattisesti, että jos tutkittava joukko on iso, niin silloin otoksenkin täytyy olla iso. Että aivan eri määrä ihmisiä tarvitaan otokseen, jos perusjoukkona on viisi miljoonaa suomalaista kuin jos perusjoukko koostuisi vaikkapa yksittäisen työpaikan tuhannesta työntekijästä.

Näin ei kuitenkaan ole vaan jos perusjoukon koko on suurempi kuin noin 500 henkilöä, ei sen suureneminen enää kasvata tarvittavaa otosta. Usein USA:n presidenttigallupit tehdään pienemmällä otoksella kuin Suomen vastaavat, silti niitä pidetään edustavina.

Se mikä ratkaisee tarvittavan otoksen koon, on se mitä haluamme tutkimuksella saada selville eli toisin sanoen, kuinka yksityiskohtaista tietoa haluamme. Otoksen on oltava edustava kaikissa osaryhmissä.